Viikon vaikeimmat kokeet ohi, eli kemia ja bilsa.
Toivon syvästi ja paljon että se bilsa meni hyvin, kemian tiedän menneen huonosti
Mut nyt mulla on huoli, ongelma sekä ahdistus
Oon täällä aikasemminkin angstannu siitä kun mulla ei ole enää kavereita juurikaan
Noh, yks kaveri lupas tulla käymään tupakalla eilen, ja sit ku kysyin että aikooko se tulla, niin vastaus oli "ainii, unohin ihan kokonaan"
Noh, siinä sitten alkoi ärsyttää, ja tiesin hänen olevan kotonaan pikkuveljeni ja toisen kaverin kanssa
Kysyin että voitaisiinko me (=poikaystävä+minä) tulla käymään niin vastaus kuului "Iskä on kotona, muuten joo"
Mitä hemmettiä? Miten ne kaks sitte pysty siellä olemaan??!
Ja sitte tää kyseinen tyyppi oli päivittäny naamakirjaan jotain sellasta että "puhu vaan paskaa, teet musta kuuluisan! Kaupungin vihatuin, no minä!"
Nyt minuu sitte ahistaa että tarkottaako se minua? Ei se voi, koska kerroin tuntemuksistani vaan yhelle tyypille johon luotan enemmän ku itseeni
Eilen muutenkin päätin etten ota tähän tyyppiin enää yhteyttä, mitä nyt koulussa "pitää" nähä, mut en enempää
Ehkä se tajuaa, tai sitten ei
Selviääpä aineki miten upean yksipuolinen kaverisuhde meillä on
Min ei pitäs välittää jos se tollasia päivityksiä laittaa, mut ku oon aina tällänen. Minuu ahistaa jos joku on vihanen mulle, tai jos on edes sellanen mahdollisuus
Teidän kuitenki miltä tuntuu olla yks vihatuimpia ihmisiä tuttavapiirissä... -.-'
Päänsäryt johtuu luultavasti huonontuneesta näöstä
Sellasta :)
Mnjääh, tänään käytiin taas uimassa
Oon alkanu käymään vesijuoksemassa, isi tulee juoksemaan min kanssa ja pikkuveikka sekä poikaystävä puljaa muuten vaan
Kivaa :)
Kokeisiin pitäs alkaa lukemaan
Ei millään jaksais... Mut pakko se on
Päivät vaan menee menojaan, eikä mitään ehdi tehä
En halua olla ihmisten seurassa, minuu inhottaa ja ahdistaa ne tänään
Ja se poikaystävän sisko tulee tänään
No, ei se minuu oikeestaan haittaa, sitä on kiva nähä, sitä näkee niin harvoin
Tänään ku istuin yksin keittiössä pelaamassa puhelimella ja kaikki oli olkkarissa
Niin iskä tuli kyselemään min vointia
Luuli että se siskon tulo haittaa
Yritin sanoa että ei se haittaa, mutta en pystyny
Rupes itkettää vaan, onneks iskä meni sitte pois
Mahaa on koskenu ihan saakelisti koko päivän, joten skippasin liikkatunnit
Lupasin opettajalla henkilökohtaisesti etten ole enää yhtään liikkatuntia pois
Muuten en pääse kurssia läpi
Eikä todellakaan huvita uusia mitään helvetin liikuntaa
Ja nyt suurin pohdinnan aihe
Nimittän tämän päivän ilonaihe...
Olkoon vaikka se että on perjantai
Kahteen päivään ei tarvi kouluun raahautua
Viikonloput on mulle sitä varten että saisin vähän ladattua akkuja ja nähtyä kavereita
Akkuja latasin joo, sillä lähes koko viikonloppu kului nukkuessa
Eilen otti hattuun niin paljon että pääsi itku
Ei ihmiset soittele mulle ku sillon ku ne tarvii jotain
Heti jos niillä on parempaa seuraa tai tekemistä niin kenestäkään ei kuulu mitään
Mutta jos ulkona sattuu satamaan tai on pakko päästä katsomaan salkkarit jonnekkin...
Heti on oven takana puol kylää
Ehkä vähän ylireagoin, mut tältä just tuntuu
Nytki märehdin koko viikonlopun sitä kuinka sunnuntaina pitää kirjottaa ruotsin kirjotelma
Ja ai että se tänään vitutti
Kirjotin sen silti
Nytpä kirjotan muutaman kortin ja menen kotiin ängstäämään min totoron kanssa
Tuttu fiilis, onneks maanantaisin on sentään kymmenen aamu nii ehtii täällä kotona jumittaessa oikein kunnolla kettuuntua tulevaan päivään
Tänään on vielä liikuntaa, enkä voi sietää sitä. Opettajasta puhumattakaan
Saakeli
Tänään ois ohjelmassa ryntäillä päättömästi edestakaisin koska kaikki paikat menee niin ajoissa kiinni
Pitäs ehtiä käymään eläinkaupassa, se sulkeutuu 18.00,
sekä kirjakaupassa, joka sulkeutuu 17.30
No joooo
Mulla ja pupsilla on muuten tänään kuukausipäivä
Nyt on 2 vuotta ja 5 kuukautta kestetty toisiamme
Tänään on ollut yyberdyyber ketutusvitutushatutus päivä!
No, ei se koulu ollu niin paha
Paitsi liikkatunnit
Vaikka en tehny mitää koska oon kipeä
Mut yks ihminen joka on niiiiiiin urheilullinen että yököttää niin neuvoi ja ohjasti muita enemmän ku opettaja
Luojan kiitos en ollu ku kattomas palaako porukka ykköspesällä
Sitte vedin pultit poikaystävälle koska miehet on vaan niiiiiin ääliöitä
Ja menin kaheks tunniks istuu kaupungille enkä sanonu sille missä olen
Lapsellista, kyllä. Mutta pakko oli jotain tehä, oisin varmaan muuten repiny siltä naaman irti
No, päivän aikaansaannokset
Kävin lainaamassa kaks Dragonlancea
Tulipa taas eilen huomattua yksi asia
Kukaan ei koskaan soita mulle. Ja sit ku miä soitan, niin min kanssa tullaan vasta jos ei ole parempaa tekemistä
Tai kyllä Mikko aina soittaa
Ollaan tunnettu sen kanssa yli 10 vuotta, ja se aina jaksaa olla kaveri
Sille voin puhua melkein kaikesta
Ja se mulle
Mut silti tuntuu ettei ole ketään kelle puhua
Edes kullalle ei voi puhua kaikesta
Se on niin huono kuuntelija
Ja miä niin huono puhuja
Kirjottaminen on niin paljon helpompaa
Mulle ainakin
Pienenä yritin aina saada kirjekavereita Lemmikkilehden kyseiseltä palstalta
Mutta kaikilla oli jo 6 miljoonaa kaveria joten kukaan ei koskaan jaksanut kirjottaa enää mulle
Noh, katsoo jos nyt saisin edes yhden jolle voisin kirjoitella
Sitten asiasta seuraavaan taas
Pelkään min rottia
Koska mulla on puremiskammo
Minua on purrut koira, edellisistä rotista tuli agressiivisia, ne hyökkäs aina käsiin kiinni
Ja nyt jostain kumman syystä pelkään min ihania lutusia poikia
Hoen koko ajan mielessäni että en kuole siihen puremaan, eikä se voi edes kamalasti sattua
Ainekaan niin paljon kun koiran purema
Eikä kumpikaan pojista ole edes purrut minua
Mutta olen päättäny, että en anna poikien kärsiä typerästä pelostani
Kyllä minä pääsen siitä yli
Jos en helpolla niin sitten vaikeimman kautta
Tälläinen surkuparku postaus tällä kertaa, nyt jatkan tietokoneen näytön tuijottamista siihen asti kunnes kulta tulee kotiin
Ei oo tullu taas muutamaan päivään kirjoteltua, ei sillä ettäkö mitään ihmeellistä ois käynykkään
Helteestä oon kärsiny valtavasti, mut onneks tuol nyt sataa ja ukkostaa! <3
Niitä rottia aijon tosiaan hankkia, kursin tossa yks päivä häkin kasaan, ja meinaan muutenkin tässä entrailla sitä
Mutta on yksi hidaste
Isoveli tekee eroa naisystävästään, ja minun pitäisi ottaa hänen kaninsa hetkeksi hoitoon
Noh, kultsin kämppä kun ei ole mikään valtaisa niin kanin ottaminen vaatii hieman järjestelyjä
Ensinnäkin, Ninja on poika, ja hoitokani on poika, joten häkit pitää sijoittaa eri huoneisiin
No, hoitokani tulee makkariin
Sitten on tapaus Rontti, eli toisen veikan rotikka
No, onhan hoitokani tottunut koiriin, mut Rontti ei ole tottunu kaneihin
Eli Rontti ei vois tulla meille kun tämä kani on, niin, kanin nimi on Pörje
Miä oon isoveljien elukoiden hoitokoti :DD
Ja rottia ei voi ottaa ennen ku Pörje lähtee
Niin ja eilen käytiin Mikkelissä, stuntmanissa, kun miä ostan vaatteeni vaan lähinnä sieltä
Mukaan lähti kahdet housut ja huppari, niillä pärjäilenki taas seuraavat kaks vuotta ;D
Mut nyt voisin mennä rääkkäämään itseäni kattelemalla söpöjä kuvia rottavauvoista!
Ainii, ja niiden rottien nimiksi tulee Löllö ja Lyllerö ^^
Tässä pari päivää sitten tutustuttiin tosi mukavaan virolaiseen tyttöön joka on nyt viettänyt aikaa porukassamme
Minusta tämä henkilö on todella mukava ja hauska, ja hän vaan nauraa poikien idiooteille jutuille
Kuitenkin
Yks min kaveri on tosi ahdasmielinen uusia ihmisiä kohtaan, varsinkin jos ne on ulkomaalaisia
Kaverini on mulle tosi rakas, yksi rakkaimmista ihmisistä itseasiassa
Mut eilen mulla meinas mennä hermot
Hänellä ei mene kovin hyvin elämässä, mutta itsepä hän vaikeuttaa sitä kun ei tule toimeen kenekään kanssa
Olin eilen ihan raivoissani, kihisin vielä kotonakin
Mutta en suuttunut kaverille
Sanoin ihan nätisti että pitäisikö hänen olla hieman avoimempi muita kohtaan
Ei kuulemma ainakaan "virolaista lutkaa" kohtaan
Noh, minä pidän ystävästäni sekä uudesta virolaisesta tuttavuudesta ja se on minun mielipiteeni
Niin, ja sitten hieman iloisempiin asioihin!
Oon oikeesti nyt alkanu haluamaan niitä rottia
Mulla on ollu kaks aijemmin, mutta ne oli eläinkaupasta ostettuja ja vähän moniongelmaisia :S
Häkin ku kunnostais nii sit vois alkaa vähän mietiskelee itse elukoiden hankintaa... ^^
Äiskä ja pikkuveikka on nyt sossussa, vähän jännittää...
Tai siis aika paljon. Pikkuveikka voi joutua taas johonkin laitokseen eikä se ajatus oikein viehätä
Toivon parasta, pelkään pahinta
Nyt ei oo ollu niin tylsää ku aijemmin valittelin
Ollaan oltu ulkona aamuyöhön asti, ja oon saanu taas lähemmät välit pariin vanhaan kaveriin
Ne on loppujen lopuks ihan kamalia molemmat, tosi arviostelevia ja ilkeitä muita kohtaan, kun jonkun teinileffan "pahikset"
Mutta kyllä miä silti niistä tykkään
Miä en oo pitkään aikaan jaksanu kirjottaa kortteja, vois kohta kirjotella että sais jotain takasinkin
Mutta joo, ei mulla oikeestaan mitään muuta, toivokaa parasta min puolestakin...
Eilen ku äiti oli töissä, sille oli tullu viis puhelua tuntemattomasta numerosta, ja meidän perheessä se tarkottaa lähes poikkeuksetta poliisia
No, äiti ei voinu vastata töissä, mut sit sille tuli viesti että se on viranomaispuhelu
Noh, kyselin pikkuveikalta että mitähän se on taas tehny, mut ei kuulemma mitään
Aamulla äiti laitto viestiä että pikkuveikka ei oo tullu kotiin, meinasin repiä perseeni
Pelkäsin että sille on käyny jotai, mut sitte ku tulin kotii nii selvis että se on poliisiasemalla
Se oli eilen ajellu jonku autoa, (kaveri 14 vee) ja ajanu vielä kyttiä karkuun
Noh, eiköhän se sielt kohta tuu ku iskä lähti äsken sinne kyttikselle
Se on monessa laitoksessa kierätetty ongelmakakara, jolla menee onneks ihan hyvin nykyään
Porukat luottaa siihen jonkun verran eikä mitään suurempia hölmöilyjä sinänsä ole ilmennyt
Sain sitten eilen tietää että se helvetin apina ajelee iskän autolla
Ja kaverihan täyttää tänä vuonna 15
Se raivos mulle eilen kännissä että kerron porukoille aina kaiken mitä se tekee
Enkä kerro puoliikaan
Tästä tempauksesta min oli kuitenki ihan pakko kertoa äsken äitille
En antais itelleni ikinä anteeks jos sille käviski jotai sen auton kanssa enkä olis kertonu
Mut silti häiritsee
Enhän välttämättä edes jää kertomisesta "kiinni", mut silti
Ja ärsyttää myös se, että nyt ku äiti ja isi viimein luottaa siihen jotenki niin se saatanan ääliö hölmöilee vaan
Se on nyt sitten koeviikko minun osalta ohi. Huominen on vielä onneks vapaa, ja sitte alkaa taas normaali koulu.
Onneks on kohta hiihtoloma.
Ei ole tullu käytyä täällä vuodatuksessa ku lukemassa muiden blogipäivitykset.
Nimittäin.
Yksi kaunis päivä kulutin aikaani jumittamalla omeglessa ja sainkin sieltä tosi mukavan meilikaverin.
Nyt olen lähinnä koneella ollessani kirjoitellut hänelle sähköposteja.
Tulimpa nyt kuitenkin päivittelemään väliaika tietoja jännittävästä elämästäni.
Tällainen lumikäärme kiemurteli meidän lumikolan päällä pari päivää sitten.
Ajattelin että voisin taas kirjottaa vähän siitäkin mitä mulle kuuluu.
Tämä kirjoittaminen kun on melko terapeuttista.
Minua vaivaa muutama asia.
Suurin huoleni on tämä mies kenestä selitin silloin yks kerta. Se jonka tapasin uutena vuotena pitkästä aikaa.
Olen nähnyt hänestä pari kertaa unta nyt uuden vuoden jälkeen, mutta viimeyönä näin kaikkein selvimmän unen.
Siinä oli sellainen tunnelma kuin olisimme yhdessä.
Laitoin hänelle viestin heti kun heräsin mutta vastausta ei ole kuulunut. Pelottaa.
Vähän myös nolottaa se kun selittelin sille kännissä kaikkea paskaa.
En edes tunne häntä kunnolla ja silti olen pakahtua huolesta.
Toisiksi suurin huoleni onkin sitten tähä, ah, niin ihana matikan uusinta.
Torstaina se on, enkä ole edes lukenut.
Enkä lue.
Minulle ihan sama.
Paineet muutenkin niin valtavat kaikkien asioiden kanssa, ja meinaan muutenkin vaihtaa lyhyeen matikkaan.
Ja vähäisimpänä, minulla on kahden viikon päästä viisauden hampaiden poisto, voihan kilin koivet!
Siinä sitten ollaankin taas turpa rullalla loppu päivä...
Hyvää alkanutta vuotta 2011 rakkaat (olemattomat) lukijani ;}
Mulla ei uusi vuosi mennyt aivan niin kuin piti, joten nyt on vuorossa kamalaa avautumista.
Kaverin isä ei ollut kotona, joten kaverihan päätti kutsua ystävänsä juhlimaan uutta vuotta kotiinsa.
Ei hyvä juttu.
Mekin poikaystävän kanssa eksyimme sinne, päätimme vaan käydä katsomassa mikä meno.
Lopulta olinkin ihan räkäkännissä, kun kaikki tekivät minulle paukkuja ja muuta.
Nykyisin kun en oikein alkoholia käytä niin totta kai "Shiro on täällä, ANTAKAA SILLE JUOTAVAAA!"
Olisin tietysti aina voinut kieltäytyä, mutta olen idiootti.
No, kahden aikaan aamuyöllä kaverin äiti sitten paukkasi sinne ja talo tyhjeni melkoista vauhtia.
Minä ja poikaystävä jäimme vielä siivoamaan ja auttamaan sinne muiden lähdettyä.
Kaverin äiti heitti meidät poikaystävän kämpille, ja viisas jos olisin, olisin jäänytkin kotiin silloin.
Muttta ehei, minäpä halusin lähteä vielä ulos.
Samassa kuului viereisen talon rappukäytävästä hirveä kilinä ja helähtely.
Eräs idiootti ystäväni päätti mennä lasiovista lävitse.
Menimme auttamaan tämän tyttöystävää siivoamaan kauheaa sotkua
Paikalle ilmestyi myös muutamien vuosien takainen ihastukseni.
Hän ei koskaan lämmennyt minulle, olinhan minä 14 vuotias, hän jo 18.
Tukevasta kuosistani johtuen uskalsin mennä juttelemaan hänelle, ja mitä sainkaan selville!
Hän tuntee olevansa täysi nolla, ja puhui vain koko ajan siitä miten aikoo tappaa itsensä.
Minä yritin saada hänet muutamaan mielensä, mutta sydämeni halkesi luultavasti 8 osaan kun hän sanoi
"Sit ku saan ne vitun lääkkeet, niin vedän pään niin täyteen viinaa, otan min kissan viereen ja käyn sänkyyn makaamaan. Mikään ei ois hienompaa ku kuolla sillee että vika asia minkä kuulee, ois oman kissan kehräys."
Ja minä kun olin silloin joskus laitellut hänelle kaikkia tyhmiä viestejä mitä nyt ihastuneet pikkutytöt laittaa, niin hän sanoi etteivät ne olleet typeriä.
Hän sanoi haluavansa hautansa olevan sellaisella paikalla johon paistaa aina aurinko.
Lupasin omin käsin repiä joka ikisen varjostavan puun pois.
Miten niin nuori mies voi olla niin paskana?
Kiitos jos luitte koko sepustuksen.
Nyt vähän keventäviä kuvia.
Viimeisin aikaansaannokseni: Pitkä kärsäinen norsu!
Iskällä oli perjantaina synttärit ja tänään vielä isänpäivä niin johan täällä oli koko perhe koolla!
Iskä, äiti, pikkuveli, molemmat isoveljet naisystävineen sekä toisen isoveljen mukulat.
Oli kyllä hauska kattoa ku ne pienet nujus min poikaystävän kanssa joka ei oikein aijemmin ole lapsista välittänyt.
Ja tuli kyllä aika ylpeä olo kun 4-vuotias veljentyttö kysyi että "Teetkö minulle joskus uudestaan tota hyvää torttua?"
Sanontahan kuuluu että lasten suusta tulee totuus, joten min tortun oli pakko olla hyvää! ^^
Olenhan minä saanut tällä viikolla virkattua puolitoista lapasta peräti.
Miehekkäät valkopinkit lapaset metroseksuaali pikkuveljelle ;D
Huivin teko langat loppu kesken niin pakko oli jotain tehdä.
Seuraavana vuorossa lapaset isille. <3
No mutta jos vaikka näin lopuksi pari kuvaa noista veljen mukuloista
Viime kesältä nämä kuvat. Molemmat, varsinki poika, kasvaneet ihan hirveästi ;}
Onpa tääkin taas ollu päivä.
Ei ole tapahtunut oikein mitään.
Ei min elämässä tapahdu ikinä mitään...
Mut tosin, kultsu oli tänään pitkästä aikaa ihan älyttömän hyvällä tuulella, johtunee varmaan siitä että saatiin tietää että min exältä palo vissiin ensi viikonlopun lomat.
Muruseni ei siis ole lainkaan mustasukkainen -.-'
Huomenna kummipojan 2-vuotis synttäreitä juhlistamaan.
Eipä saatu tänään aikaseksi lähtä ostamaan hänelle legoja, huomenna sitten.
Ja jos huomenna sais jotai listaa haettua isoveljen luota niin vois VIIMEIN väkertää sen saatanan verkon siihen sängyn eteen.
Tuntuu ettei mistään tule taas mitään, kun mikään ei edisty eikä etene!!
Tiedän, olen kärsimätön mutta silti.
Ehdin tänään aloittaa yhden pipon ja purinkin sen sitten jo.
Pitäisi päästä ostamaan sinne novitan liikkeeseen niitä lankoja että sais tehtyä sen huivin.
Kaikki on aina hankalaa!
Mikään ei koskaan ole helppoa!
Nyt on ihme kompleksi kahden jätkän kanssa ja blaa blaa blaa....
Molemmat rakastaa minua, minä molempia ja toisen kanssa seurustelen.
Jippii...
Ja huomenna ruotsin sanakoe eikä siihenkään varmaan tule kun kuusi miljardia sanaa....
Nää on niiiiiiiin näitä päiviä taas!
Noh, jos jotain iloista ajatellaan...
Iskä saa vissii tänään viimein tuotua töistä sitä verkkoa siihen sängyn eteen ettei se meidän löllerö (Ninja siis) pääse sängyn alle.
Jos parin päivän sisällä sais laitettua sen verkon kiinni niin voisi ottaa tuon lipaston meiltä ja viedä sen sinne poikaystävälle. Sitten pitäs hakea akvaario ja pestä se, kun se on kuulemma ihan kalkissa.
Noh, sitten voisi lähtä haalimaan hiekkoja ja kaikkia sisustusroinia ja siitä sitten pikku hiljaa rapujen hankintaa kohden...
Tällä hetkellä on 130 euroa rahaa kauhean säästämisen ja itsensä hillitsemisen jälkeen.
20 menee siihen akvaarioon. Ja kaikki loput hiekkoihin ja sisustukseen.
Ja sitten voikin alkaa säästää uudestaan kaikkeen muuhun. -.-'
Kyllä elämä on kallista.
Sitäpaitsi kaiken kukkuraksi minua huolettaa kun ex-kulta ei ole tänään vastannut yhteenkään viestiin...
Noh, kai tästä vois hissukseen vetästä kahvit naamaan, lähtä koiran käyttöön ja siitä sitten ruotsin opiskeluun. -.-'
Heipä hei kaikki karvaiset ja karvattomat ystäväni!
Koulua oli ja koulua meni. Suht nopea päivä taas, ruotsin opettajakin on palannut sairaslomaltaan niin ei tarvitse mitään yyberärsyttäviä sijaisia katella.
Mulla oli tänään hammaslääkäri, tai tosin vaan kuvaus, ja sieltähän selvis että jo olemassa olevan neljän viisaudenhampaan lisäksi sinne on tulossa vielä viideskin. -.-'
Voi hapankorppu sanon minä!
Olin rohkea ja outo ja pääni on sekaisin.
Minulla on ollut jo pidempään sellainen häilyvä tunne että haluaisin suudella ex-poikaystävääni vielä kerran, ja pari yötä sitten näin unta että tein niin.
Siitä tiesin että minun on tehtävä se tai en saa mielenrauhaa.
No, minä kerroin tästä exälleni ja hän oli vain imarreltu.
Uskaltauduin myös kertomaan siitä nykyiselle kullalleni (jolla on ollut taipumuksia aivan valtavaan mustasukkaisuuteen) ja itseasiassa hän otti asian hyvin.
Joten saan kerran vielä tietää miltä sekin tuntuu...
Ihmetyyppi minäkin olen!
Mutta nyt lähden koiran kanssa lenkille ja sitten voisin ehkä jopa harkita tekeväni läksyt.
